Kulttuuriklinikka ja muita juttuja

Kulttuuriklinikka-podcastin ensimmäinen jakso äänitetään livenä Helsingin Juhlaviikoilla. Keskustelen perjantaina 19.8. klo 17–18 Huvilanrannan lavalla Marko Ahtisaaren ja Seiskan poikien eli Matti Tuomelan ja Petteri Enrothin kanssa aiheesta Taidetta vai viihdettä?

Postmoderni väitti murskanneensa jaottelun korkean ja matalan välillä, mutta yhä kriitikkoa ärsyttää, kun esseisti kirjoittaa popmusiikista, ja taiteilijoita ärsyttää, kun kulttuurisivut täyttyvät tv-sarjojen juonireferaateista. Miten viihteestä pitäisi puhua ja kirjoittaa? Onko sillä arvoa taiteen rinnalla?

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kulttuuriklinikka-podcast nostaa hoitopöydälle mielenkiintoisia mutta liian vähän käsiteltyjä kulttuuriaiheita. Podcast on osa Gummeruksen 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa, ja se on kuunneltavissa podcast-alustoilla 31.8. alkaen.

Muita juttuja:

– Lauantaina 27.8. olen mukana Finlayson Art Arean päätösviikonlopussa Tampereella. Taru Torikka haastattelee minua ja kirjailija Tiina Lehikoista klo 14.30–15 Väinö Linnan aukiolla. Vapaa pääsy.

– Lauantaina 3.10. intoilen Suvi Vallin esseeteoksesta Hallittua kaatumista ja muita ruumiin kielen asentoja. Suvi puolestaan intoilee minun kirjastani Tie, totuus ja kuolema. Keskustelun teemana on ruumis. Keski-Suomen Kirjailijoiden järjestämässä tapahtumassa myös yleisö saa kommentoida teoksia ja osallistua keskusteluun. ToisINTO-klubi järjestetään Jyväskylän Kirjailijatalossa klo 15–16. Ilmainen sisäänpääsy. (Tapahtuma siirtyi toukokuulta lokakuulle sairaustapauksen vuoksi.)

ToisINTO

Olen sunnuntaina 22.5. Jyväskylän Yläkaupungin Yössä intoilemassa Suvi Vallin esseeteoksesta Hallittua kaatumista ja muita ruumiin kielen asentoja. Suvi puolestaan intoilee minun kirjastani Tie, totuus ja kuolema. Keskustelun teemana on ruumis. Keski-Suomen Kirjailijoiden järjestämässä tapahtumassa myös yleisö saa kommentoida teoksia ja osallistua keskusteluun. ToisINTO-klubi järjestetään Kirjailijatalossa klo 14–15. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Tervetuloa!

Kasvukausia on ilmestynyt

Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä -antologian esseet käsittelevät äitiyttä eri näkökulmista: Millainen on hyvä äiti? Millä tavoin erityislapsi mullistaa äidin maailmankuvan ja käsityksen ihmisenä olemisesta? Millaista on kasvattaa lapsia, kun ilmastokriisi uhkaa kaikkea tulevaa? Millaista on rakentaa suhdetta puolison lapseen, kun itse ei ole äiti? Entä onko äidin ja lapsen välisessä yhteydessä jotain, mitä isän on mahdotonta tavoittaa?

Omassa esseessäni ”Jos olisin kuningaskobra” kirjoitan eläinmaailman äitiydestä sekä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.

Vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole kaikissa ihmisyhteisöissä mahdollista, mutta ihminen on tiettävästi ainoa laji, jolle se on ylipäänsä mahdollista. Muut eläimet eivät voi haluta tai olla haluamatta lapsia. Äitiys on parittelun seuraus.

Jos olisin kuningaskobra, olisin äiti. Kuningaskobraäiti munii ja kasaa munien suojaksi ison keon lehtiä. Se ei jää odottamaan kuoriutumista, koska sillä on käärmeensyöjän luonto. Keko on äidin ainoa teko. Sen jälkeen käärme pakenee paikalta.

Antologian kirjoittajat ovat Juha Itkonen, Heini Junkkaala, Sari Järn, Juhani Karila, Marjo Niemi, Ida Pimenoff, Emma Puikkonen, Venla Rossi, Miina Supinen, Johanna Venho, Hanna Weselius ja Sinikka Vuola.

Essee ylioppilaslehdessä

Kirjoitin Ylioppilaslehteen esseen kaunokirjallisuuden empatiavaikutuksista. Toisin kuin usein väitetään, tutkimukset eivät ole onnistuneet osoittamaan, että lukeminen kasvattaisi empatiakykyä.

Epäileväisyyteni kaunokirjallisuuden empatiavaikutuksia kohtaan liittyy osin siihen, että nähdäkseni empatian merkitystä suuresti liioitellaan. Empatiasta on viime vuosien aikana tullut taikasana, jonka luullaan ratkaisevan kaikki ongelmat työelämän myllytyksestä yhteiskunnan jakautumiseen.

Kaunokirjallisuus empatian markkinoilla on luettavissa osoitteessa https://ylioppilaslehti.fi/2021/11/silvia-hosseinin-essee-kaunokirjallisuus-empatian-markkinoilla/

Tunnustuksia Tielle

Esseekokoelmani Tie, totuus ja kuolema on ehdolla Toisinkoinen-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Lisäksi teokselle myönnettiin kunniamaininta Mondo-lehden Vuoden matkakirja -tunnustuksissa.