essee

Lukulaari Klubilla elokuussa

Lukulaari on Tampereen vanhin antikvariaatti ja Suomen paras kirjakauppa. Olen Lukulaarin kirjallisuusklubin vieraana elokuussa 9.8. klo 16.15–18. Klubi-illan teemana on essee kirjallisuuden lajina.

Klubilla keskustellaan esseen äänestä ja kertojasta, esseistin roolista, tiedon ja kokemuksen suhteesta sekä esseen moninaisista muodoista: milloin essee on ajattelua ja milloin taidetta – ja voiko se olla molempia yhtä aikaa? Haastattelijana on Mikko Väänänen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy – lämpimästi tervetuloa! https://www.lukulaari.fi

Kontekstien raunioilla

Kontekstomia on tekstuaalisen manipuloinnin keino, jossa sitaatti irrotetaan tarkoitushakuisesti asiayhteydestään. Osuvia lainauksia saksimalla voi lytätä kollegan, jyrätä vastustajan tai esittää purevaa yhteiskuntakritiikkiä – mutta millä hinnalla?

Esseeni ”Kontekstien raunoilla” (Nuori Voima 2/2023) on julkaistu verkossa: https://nuorivoima.fi/lue/essee/kontekstien-raunioilla

Kasvukausia on ilmestynyt

Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä -antologian esseet käsittelevät äitiyttä eri näkökulmista: Millainen on hyvä äiti? Millä tavoin erityislapsi mullistaa äidin maailmankuvan ja käsityksen ihmisenä olemisesta? Millaista on kasvattaa lapsia, kun ilmastokriisi uhkaa kaikkea tulevaa? Millaista on rakentaa suhdetta puolison lapseen, kun itse ei ole äiti? Entä onko äidin ja lapsen välisessä yhteydessä jotain, mitä isän on mahdotonta tavoittaa?

Omassa esseessäni ”Jos olisin kuningaskobra” kirjoitan eläinmaailman äitiydestä sekä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.

Vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole kaikissa ihmisyhteisöissä mahdollista, mutta ihminen on tiettävästi ainoa laji, jolle se on ylipäänsä mahdollista. Muut eläimet eivät voi haluta tai olla haluamatta lapsia. Äitiys on parittelun seuraus.

Jos olisin kuningaskobra, olisin äiti. Kuningaskobraäiti munii ja kasaa munien suojaksi ison keon lehtiä. Se ei jää odottamaan kuoriutumista, koska sillä on käärmeensyöjän luonto. Keko on äidin ainoa teko. Sen jälkeen käärme pakenee paikalta.

Antologian kirjoittajat ovat Juha Itkonen, Heini Junkkaala, Sari Järn, Juhani Karila, Marjo Niemi, Ida Pimenoff, Emma Puikkonen, Venla Rossi, Miina Supinen, Johanna Venho, Hanna Weselius ja Sinikka Vuola.

Essee ylioppilaslehdessä

Kirjoitin Ylioppilaslehteen esseen kaunokirjallisuuden empatiavaikutuksista. Toisin kuin usein väitetään, tutkimukset eivät ole onnistuneet osoittamaan, että lukeminen kasvattaisi empatiakykyä.

Epäileväisyyteni kaunokirjallisuuden empatiavaikutuksia kohtaan liittyy osin siihen, että nähdäkseni empatian merkitystä suuresti liioitellaan. Empatiasta on viime vuosien aikana tullut taikasana, jonka luullaan ratkaisevan kaikki ongelmat työelämän myllytyksestä yhteiskunnan jakautumiseen.

Kaunokirjallisuus empatian markkinoilla on luettavissa osoitteessa https://ylioppilaslehti.fi/2021/11/silvia-hosseinin-essee-kaunokirjallisuus-empatian-markkinoilla/